Paastonajan katumusjakso päättyi kiirastorstai-iltaan. Siitä alkoi ristin ja  ylösnousemuksen pääsiäisen kolme pyhää kestävä juhlajakso. Kiirastorstaina muistelimme sitä, kun Jeesus pesi opetuslasten jalat ja asetti ehtoollisen. Lasten Raamatussa on kuva ehtoollisen asettamisesta. Poikamme Samuel sanoi, että kuvassa Jeesus antaa leipää ja viiliä. Hän iloitsi siitä, että opetuslapsetkin saivat viiliä. Samuel itse pitää viilistä. Ehtoollisvirressä 300 laulamme: ”parhain manna, hunaja, on hänen läsnäolonsa.” Kristuksen läsnäolo ehtoollisella vahvistaa uskoamme Jumalan valtakunnan evankeliumiin. Sitä Sanaa eli viinaa ja rieskaa tai maitoa ja hunajaa profeetta Jesajan mukaan tarjotaan ilmaiseksi.

Kuvateksti: Ehtoollisasetelma, jonka olen hankkinut Jerusalemin vanhasta kaupungista vuonna 2007.

 

Alkuseurakunnassa ei ollut kahta erillistä juhlaa pääsiäisenä. Ei siis vietetty hiljaista perjantaita. Kuolema ja ylösnousemus olivat saman pelastusteon eripuolia. Niitä ei voikaan erottaa toisistaan. Roomalaiskirje opettaa, että Kristus on kuollut syntiemme tähden ja noussut ylös vanhurskauttamisemme tähden. Pitkäperjantai sanoma tuo esille Kristuksen kärsivänä Herran palvelijana. Jumala rakastaa meitä hänen antamansa uhrin kautta. Pitkäperjantain sanoma auttaa myös ymmärtämään elämämme kärsimystä.

Kuvateksti: Alttari Kajaanin kirkossa Pitkäperjantaina ennen jumalanpalveluksen alkua.

 

Eri kielissä pitkäperjantaita kutsutaan eri nimillä. Englannin kielessä sen nimitys on Good Friday eli Hyvä perjantai. Seurakunta murehtii Herran kuolemaa ja sitä että olemme osallisia Kristuksen kärsimiseen. Mutta samalla esillä on sovituksen ilo. Ristin äärellä olemista leimaa ylösnousemuksen odotus. Vapahtajan kuolema pitkäperjantaina ei ollutkaan sielunvihollisen voitto, vaan Jumalan voitto kuolemasta ja synnin vallasta.

 

Jotkut ajattelevat, että sovituksesta ei saisi puhua,  varsinkaan lapsille. Se on heidän mielestään liian pelottava ja häpeällinen asia. Äitini on kertonut minun piirtäneeni 5 -vuotiaana kuvan kolmesta rististä ja kuolleesta käärmeestä Golgatalla. Olin kuullut puhuttavan seuroissa ja kirkossa siitä, joka polkee rikki käärmeen pään. Olin ilmeisesti miettinyt ristin sanoman merkitystä. Se oli avautunut lapsen uskolle tällä tavalla, tämä järjetön asia.

 

Tutkimuksien mukaan, joka kolmas suomalainen ei usko kuoleman jälkeiseen elämään. On myös kyseenalaistettu se, miten yksi tapahtuma voi muuttaa koko historian kulun. Tämän opetuksen mukaan sovitus- ja lunastusoppi  ja oppi Jeesuksen Jumalallisesta olemuksesta voidaan poistaa. On paljon  vahvempi perusta elämällämme ja pohja kuolemamme hetkellä, että uskomme Jeesukseen lunastus- ja sovitustyöhön henkilökohtaisesti. Jos syntien sovitusta ei olisi ollut me olisimme vielä synneissämme. Ainoa varma asia on, että meissä ei ole muuta kuin syntiä. Toinen on se, että Jumala rakasti maailmaa ja lähetti ainoan poikansa.

Kuvateksti: Kajaanin kirkon alttarilla oleva Krusifiksi.

 

Synti tuo pelon tulla Jumalan kasvojen eteen. Synti saa Jumalan kasvot näyttämään vihaisilta ja pelottavilta. Pitkäperjantai Vt:n tekstissä (Jes 53) kuvataan kuinka Jesaja julisti rohkeasti aikanaan. Herran käsivarren voima ei ole mihinkään hävinnyt. Moni ihminen kaipaa Jumalan hyväksyviä ja rakastavia kasvoja. Jumalan siunaavat kasvot löytyvät hänen armo valtakunnasta. Sovituksen saarnan virka on Kristuksen seurakunnassa. Kärsivä Kristus katsoo meitä laupiaasti ja rakastavasti, niin kuin hän katsoi ristiryöväriä ristillä, joka katui syntejään.

 

Jumalan siunaamaa ristin ja ylösnousemuksen pääsiäistä!

 

Perttu Kyllönen,  Kajaanin seurakunnan kappalainen