perjantai, 3. huhtikuu 2015

Ristin ja ylösnousemuksen pääsiäisenä on tärkeää hiljentyä

Paastonajan katumusjakso päättyi kiirastorstai-iltaan. Siitä alkoi ristin ja  ylösnousemuksen pääsiäisen kolme pyhää kestävä juhlajakso. Kiirastorstaina muistelimme sitä, kun Jeesus pesi opetuslasten jalat ja asetti ehtoollisen. Lasten Raamatussa on kuva ehtoollisen asettamisesta. Poikamme Samuel sanoi, että kuvassa Jeesus antaa leipää ja viiliä. Hän iloitsi siitä, että opetuslapsetkin saivat viiliä. Samuel itse pitää viilistä. Ehtoollisvirressä 300 laulamme: ”parhain manna, hunaja, on hänen läsnäolonsa.” Kristuksen läsnäolo ehtoollisella vahvistaa uskoamme Jumalan valtakunnan evankeliumiin. Sitä Sanaa eli viinaa ja rieskaa tai maitoa ja hunajaa profeetta Jesajan mukaan tarjotaan ilmaiseksi.

WP_20150402_005.jpg

Kuvateksti: Ehtoollisasetelma, jonka olen hankkinut Jerusalemin vanhasta kaupungista vuonna 2007.

 

Alkuseurakunnassa ei ollut kahta erillistä juhlaa pääsiäisenä. Ei siis vietetty hiljaista perjantaita. Kuolema ja ylösnousemus olivat saman pelastusteon eripuolia. Niitä ei voikaan erottaa toisistaan. Roomalaiskirje opettaa, että Kristus on kuollut syntiemme tähden ja noussut ylös vanhurskauttamisemme tähden. Pitkäperjantai sanoma tuo esille Kristuksen kärsivänä Herran palvelijana. Jumala rakastaa meitä hänen antamansa uhrin kautta. Pitkäperjantain sanoma auttaa myös ymmärtämään elämämme kärsimystä.

WP_20150403_001.jpg

Kuvateksti: Alttari Kajaanin kirkossa Pitkäperjantaina ennen jumalanpalveluksen alkua.

 

Eri kielissä pitkäperjantaita kutsutaan eri nimillä. Englannin kielessä sen nimitys on Good Friday eli Hyvä perjantai. Seurakunta murehtii Herran kuolemaa ja sitä että olemme osallisia Kristuksen kärsimiseen. Mutta samalla esillä on sovituksen ilo. Ristin äärellä olemista leimaa ylösnousemuksen odotus. Vapahtajan kuolema pitkäperjantaina ei ollutkaan sielunvihollisen voitto, vaan Jumalan voitto kuolemasta ja synnin vallasta.

 

Jotkut ajattelevat, että sovituksesta ei saisi puhua,  varsinkaan lapsille. Se on heidän mielestään liian pelottava ja häpeällinen asia. Äitini on kertonut minun piirtäneeni 5 -vuotiaana kuvan kolmesta rististä ja kuolleesta käärmeestä Golgatalla. Olin kuullut puhuttavan seuroissa ja kirkossa siitä, joka polkee rikki käärmeen pään. Olin ilmeisesti miettinyt ristin sanoman merkitystä. Se oli avautunut lapsen uskolle tällä tavalla, tämä järjetön asia.

 

Tutkimuksien mukaan, joka kolmas suomalainen ei usko kuoleman jälkeiseen elämään. On myös kyseenalaistettu se, miten yksi tapahtuma voi muuttaa koko historian kulun. Tämän opetuksen mukaan sovitus- ja lunastusoppi  ja oppi Jeesuksen Jumalallisesta olemuksesta voidaan poistaa. On paljon  vahvempi perusta elämällämme ja pohja kuolemamme hetkellä, että uskomme Jeesukseen lunastus- ja sovitustyöhön henkilökohtaisesti. Jos syntien sovitusta ei olisi ollut me olisimme vielä synneissämme. Ainoa varma asia on, että meissä ei ole muuta kuin syntiä. Toinen on se, että Jumala rakasti maailmaa ja lähetti ainoan poikansa.

WP_20150403_003.jpg

Kuvateksti: Kajaanin kirkon alttarilla oleva Krusifiksi.

 

Synti tuo pelon tulla Jumalan kasvojen eteen. Synti saa Jumalan kasvot näyttämään vihaisilta ja pelottavilta. Pitkäperjantai Vt:n tekstissä (Jes 53) kuvataan kuinka Jesaja julisti rohkeasti aikanaan. Herran käsivarren voima ei ole mihinkään hävinnyt. Moni ihminen kaipaa Jumalan hyväksyviä ja rakastavia kasvoja. Jumalan siunaavat kasvot löytyvät hänen armo valtakunnasta. Sovituksen saarnan virka on Kristuksen seurakunnassa. Kärsivä Kristus katsoo meitä laupiaasti ja rakastavasti, niin kuin hän katsoi ristiryöväriä ristillä, joka katui syntejään.

 

Jumalan siunaamaa ristin ja ylösnousemuksen pääsiäistä!

 

Perttu Kyllönen,  Kajaanin seurakunnan kappalainen

sunnuntai, 29. maaliskuu 2015

Keväisestä pajusunnuntaista alkaa hiljainen viikko

Palmusunnuntaina Jeesus ratsasti Jerusalemiin kohti kärsimystä ja kuolemaa. Ihmiset levittiävät vaatteita ja palmuoksia hänen eteensä ja huusivat: "Hoosianna!" Meillä Suomessa ei ole palmunoksia. Keväisessä luonnosta löytyy tähän vuoden aikaan silmuun puhjenneita pajunoksia. Perinteisiin kuuluu, että lapset käyvät virpomassa palmusunnuntaina. On monenlaisia virpomisloruja: ”Virvon varvon, tuoreeks terveeks,  tulevaks vuodeks, sulle vitsa, mulle hyvä mieli”. Joku voi toivottaa pajunoksaa antaessaan: ”Ojennan pajunoksan sen muistoksi kun Jeesus ratsasti Jerusalemiin”.

IMG_5399.jpg

Kuvateksti: Virpojia Kyllösellä palmusunnuntaina. 

Palmusunnuntaista alkaa kunnian kuninkaan alennustie. Betaniassa voideltu Jeesus ratsasti Jerusalemiin kohti kärsimystä ja kuolemaa. Palmusunnuntaina Kristuksen kirkko lähtee seuraamaan hänen elämänsä viimeisiä vaiheita. Sunnuntaista alkaa hiljainen viikko. Hiljaisella viikolla on joka päivä mahdollisuus käydä kirkossa. 

IMG_5401.jpg

Kuvateksti: Johannes passion kenraaliharjoitukset Kaukametsäsalissa.

WP_20150328_002.jpg

Kuvateksti: Pääsiäismatka Lehtikankaan seurakuntakeskuksessa. Kuvassa kerrontaa yläsalin ehtoolliselta.

WP_20150328_004.jpg

Kuvateksti: Pääsiäismatka Lehtikankaan seurakuntakeskuksessa. Kuvassa kerrontaa Getsemanesta.

WP_20150328_007.jpg

Kuvateksti: Pääsiäismatka Lehtikankaan seurakuntakeskuksessa. Kuvassa risti.

Palmusunnuntain evankeliumi (Matt. 21:12-17) kuvaa kuinka Jeesus puhdisti pyhässä vihassa Jerusalemin temppelin kaupantekijöistä. Laki kielsi sairaiden tulemisen temppeli alueelle. Mutta nyt he saivat tulla. He löysivät armon ja laupeuden Jeesuksen kautta. Tämän nähtyään lapset puhkesivat laulamaan Hoosianna. Jeesus ylisti lasten uskoa. Jumalan Valtakunta onkin lasten kaltaisten. Juutalaiset uskonnolliset opettajat eivät ymmärtäneet Jeesuksen toimintaa. He tahtoivat kahlita ihmisiä lain ikeeseen, mutta Jeesus toi vapautuksen laista. He eivät ymmärtäneet Jumalan suunnitelmien toteutuvan Jeesuksessa. Jeesus oli kuuliainen Jumalan tahdolle aina ristin kuolemaan asti. Hän oli kärsivä Herran palvelija, josta profeetat ennustivat (Jes. 50 ja 53). Apostoli Paavali näki Kristus hymnissä Jeesuksen esikuvana meille (Fil 2:5-11). Vapahtaja kantoi syntimme ristille.  Golgatalla hän sanoi: ”Se on täytetty!” Hän avasi meille uuden elämään vievän verensä kautta.

IMG-20150328-WA0003.jpg

Kuvateksti: Samuel ja Silvia kylvävät pääsiäisruohon siemeniä.

Suomalaisten tapoihin kuuluu joulukorttien lähettäminen. Pääsiäinen on kuitenkin kristikunnan suurin juhla. Pääsiäistervehdys naapurille tai ystävälle varmasti muistuttaisi juhlan tärkeydestä. Pääsiäisen valmisteluihin kuuluu pääsiäisruohon siementen kylväminen. Se kertoo meille keväästä. Samalla se on elämän vertauskuva. Uuden elämän mahdollisuuden Jumalan yhteydessä saamme  Jeesuksen ylösnousemisen kautta. Hiljainen viikko päättyy kiirastorstai iltaan. Silloin alkaa ristin ja ylösnousemuksen pääsiäinen.

Perttu Kyllönen, Kajaanin seurakunnan kappalainen

keskiviikko, 25. maaliskuu 2015

Syväpaasto ohjaa meitä vielä lähemmin tutustumaan Kristuksen kärsimykseen

Kirkkovuodessa elämme nyt syvänpaaston aikaa, joka kestää hiljaisen viikon loppuun asti. Se varsinaisesti alkoi 5. paastonajan sunnuntaista, joka jäi tänä vuonna viimesunnuntain Marian Ilmestyspäivän alle. Paastonaika on mennyt nopeasti, vaikka se aluksi tuntui pitkältä. Olen huomannut, että tarvitsen tätä aikaa suureen juhlaan pääsiäiseen valmistautumiseen. Toisaalta lasten kanssa eläessä liiallisen hurskaat tavoitteet ovat karisseet jo alkujaan. Olemme opetelleet lastemme kanssa lasten virttä 29. Sen ensimmäinen säkeistö menee näin: ”Laskiainen lasketaan, paaston aika alkaa, messias on matkalla, paaston aika alkaa. Tiemme sinne tiedämme, tien me sinne käymme.” Poikani Samuel, joka on 2,5 vuotta,  sanoi että isi laulaa väärin. Hänen mielestään laulua pitäisi laulaa: ”Laskiainen lasketaan, pulkalla mennään, messias on matkalla, pulkalla mennään.” Näin me sitten olemme hänen kanssaan laulua laulaneet. Paasto sanana on ilmeisesti ollut lapselle vaikea ymmärtää. Yhteen ääneen olemme vielä antaumuksella laulaneet kertosäettä tämän jälkeen: ”Tien me sinne tiedämme, tien me sinne käymme”. Paastokin saa olla elämän myönteistä. Tärkeintä paastossa on huomata Jumala ja lähimmäinen. Olemme lukeneet Lasten Raamattuja yhdessä lasten kanssa.  On hyvä ollut huomata kuinka myös Jeesuksen elämän tärkeät hetket pysähdyttävät lastakin miettimään ja hiljentymään.


5. paastonajan sunnuntain latinan kielinen nimi on judica. Se tarkoittaa hanki minulle oikeutta. Tämä on saatu sunnuntain psalmivastauksesta: ”Hanki minulle oikeutta, Jumala, aja asiaani jumalatonta kansaa vastaan.” (Ps. 43: 1). Tälle viikolle on myös annettu aihe Kristuksen kärsimys (dominica passionis). Tähän aikaan kuuluu monissa seurakunnissa passiot, oratooriot ja pääsiäivaellukset.


Täällä Kajaanissa voimme palmusunnuntaina päästä kuulemaan passiota. Passion on säveltänyt Johan Sebastian Bachin ja teos seurailee Jeesuksen kärsimysaikaa Johanneksen evankeliumin mukaan. Olen siihen jonkin verran saanut tutustua aikaisempina vuosina ja erityisesti tänä vuonna. Se on hyvin puhutteleva teos. Samalla se on myös hienoa musiikkia. Se on varmasti kuorolta, orkesterilta ja solisteilta paljon vaativa teos. Passion kautta välittyy selkeä ja pysäyttävä viesti myös tämän ajan ihmiselle. Bach on nimittäin eläytynyt Kristuksen kärsimystä kertoviin Raamatun teksteihin minä muodossa. Seurakunnassamme on myös lapsille ja perheille suunnattu pääsiäisvaellus lauantaina. Se avaa Jeesuksen kärsimystien tapahtumia konkreettisesti ja lapsen ymmärrettävällä tavalla.


Perttu Kyllönen, Kajaanin seurakunnan kappalainen


sunnuntai, 22. maaliskuu 2015

Keskellä paastoa on valoisa juhla, Marian Ilmestyspäivä

Näin keskelle paastoa sijoittuu iloinen juhla, Marian ilmestyspäivä. Sen sanoma on valoisa, jopa riemullinen. Siinä on keväisen auringon paisteen valoa ja lämpöä pimeän jälkeen.

 

Sunnuntain kirkollinen aihe on Herran palvelijatar. Muistelemme sitä kun enkeli Gabriel  ilmoitti neitsyt Marialle Jeesuksen syntymästä.  Marianpäivä ja joulu liittyvät siis yhteen. Tästä on 9 kuukautta jouluun.

IMG_1749.jpg

Kuvateksti: Nasaretissa oleva Marian ilmestyskirkko on paikalla, jossa kristityn perinteen mukaan enkeli Gabriel ilmestyi neitsyt Marialle ilmoittaen, että hän odotti Jeesus – lasta. Vierailimme siellä perheeni kanssa vuonna 2013.

 

Monet ihmiset palvovat idoleita. Niitä voivat olla niin viihdemaailman tähdet kuin urheilusankarit. Mariassa meillä on todellinen esikuva. Hän on esikuva nöyryydestä ja kuuliaisuudesta. Hän luotti Jumalan Sanaan. Maria oli nuori neitonen, tavallista köyhää kansaa. Kuitenkin Jumala valitsi hänet. Näin Jumala osoittaa kuinka hänen valintansa ja armonsa kohdistuu alhaiseen, pieneen ja heikkoon. Maria sanoi kuultuaan enkelin ilmoituksen: ”Minä olen Herran palvelijatar. Tapahtukoon minulle niin kuin sanoit.” Meidän ei tarvitse palvoa Maria, mutta Lutherin mukaan hän asettuu meidän rinnalle kulkemaan.  

 

Kuten Maria, me  saamme kiittää uskon lahjasta: ”Voimallinen on tehnyt suuria tekoja”. Nämä Marian sanat ovat osa hänen kiitoslaulua eli Magnificatia, jonka hän esitti Sakarian ja Elisabetin kodissa. Vanhaan rukousperinteeseen kuului lukea tai laulaa joka ilta Marian kiitosvirsi seurakunnan kokoontuessa tai kodeissa. Raamatussa se on Luukkaan evankeliumissa luvussa 1:46-55. Virsikirjassa sen sisältö löytyy virrestä 50 tai liiteosan virrestä 803.

 

Perttu Kyllönen, Kajaanin seurakunnan kappalainen

IMG_1764.jpg

Kuvateksti: Marian ilmestyskirkossa on mosaiikkeja ja muita kuvituksia Mariasta, jotka katoliset yhteisöt eri puolilta maailmaa ovat lahjoittaneet, kuvastaen niiden omia kulttuurillisia perinteitä.

IMG_1760.jpgIMG_1757.jpgIMG_1758.jpg

sunnuntai, 15. maaliskuu 2015

Osaammeko viettää pääsiäistä?

WP_20150313_10_29_45_Smart%20%281%29.jpgKuvateksti: Pienen pojan eväät ja Jeesus elämän leipä. 5 leipää ja 2 kalaa ovat Kajaanin seurakunnan Lohtajan Iltapäiväkerhon lapsien tekemiä.

Joulua ehkä osaamme viettää, mutta osaammeko viettää pääsiäistä? Pääsiäinen on kristikunnan suurin juhla. Paastonaika valmistaa tähän suureen juhlaan. 

Pääsiäiseen liittyy monenlaisia tapoja. On monenlaisia pääsiäiskoristeita: pääsiäispupuja, tipuja, munia ja pääsiäisruohoa.  Pääsiäisruokia ovat Suomessa mm. mämmi, pasha ja lammas. Myös suklaamunat ovat tärkeitä. Nämä kaikki tulevat kauppoihin paljon ennen pääsiäistä ja katoavat pois melko lailla pääsiäisen juhlapyhien jälkeen. Syömmekö juhlan jo ennen kuin se on ehtinyt alkaa? Juhlaan kuuluu aina siihen valmistautuminen, itse juhla ja sen jälkivietto. Pääsiäisaika kestää aina helluntaihin asti. On siis aikaa juhlia.

Paastonaika on alkanut tuhkakeskiviikosta. Syvä paaston aika alkaa 5. paastonajan sunnuntaista, joka tänä vuonna on myös Marian ilmestymispäivä. Palmusunnuntaina alkaa kunnian kuninkaan alennustie ja hiljainen viikko. Hiljaisen viikon jokaisena arkipäivänä seurataan tapahtumia, jotka veivät Jeesuksen ristille. Silloin seurakunnissa on monenlaisia musiikki ja hartaus tilaisuuksia. Kiirastorstaina Jeesus asetti ehtoollisen. Pitkäperjantaina muistelemme, sitä kun Vapahtajamme kuoli ristillä. Pääsiäinen on Jeesuksen ylösnousemuksen juhla. Se on kristikunnan suurin juhla.

Tämä sunnuntai on 4. paastonajan sunnuntai. Sen latinan kielinen nimitys laetare merkitsee iloitkaa ja se on saatu vanhan antifonin alkusanasta ”Iloitkaa Jerusalemin kanssa, te kaikki, jotka sitä rakastatte! (Jes. 66: 10). Se ilmaisee, että tämä sunnuntai on eräänlainen levähdyspaikka, virvoittava keidas paastonajan erämaavaelluksella. Pyhää on sanottu puolipaastosunnuntaiksi, sillä se sijaitsee keskellä paastonaikaa. Toinen nimitys on leipäsunnuntai. Evankeliumitekstit kuvaavat Jeesuksen tekemää ruokkimisihmettä ja siitä seuraavia tapahtumia.

Evankeliumi Johanneksen mukaan kertoo, että pääsiäisjuhla oli lähellä. Ihmiset olivat silloinkin kovin sidoksissa maalliseen. He  eivät näyttäneet ymmärtävän miksi pääsiäistä oikeasti vietetään. Kun Jeesus antoi heille ruokaa, he halusivat tehdä hänestä kuninkaan. He seurasivat häntä ajallisen leivän vuoksi. Jeesus kehotti tavoittelemaan taivaallista leipää. Jeesus sanoi: ”Minä elämän leipä, joka on tullut taivaasta alas. Se, joka syö tätä leipää, elää ikuisesti”. Jeesus Kristus, elämän leipä, mursi itsensä ristillä. Hänen Valtakuntansa evankeliumi sanasta riittää kaikille armoa anoville.

Perttu Kyllönen, Kajaanin seurakunnan kappalainen